Yksi kaikkien aikojen erikoisimmista rakentamiseen, näpräilyyn tai remonttiin vivahtavista puuhistani on ollut Helsingin Olympiastadionilta ostamieni penkkitarpeiden muuttaminen kesämökkikäyttöön soveltuvaksi Saimaalle, ankariin saariolosuhteisiin, keskelle kauneinta suomalaista järviluontoa.
Stadionin remontin alla syksyllä 2015 yleisölle tarjottiin mahdollisuutta päästä purkamaan katsomon vanhoja penkkejä - ja viemään purkamansa puuosat samalla mukanaan, kuka minnekin ja mihinkin tarkoitukseen. Ja tämä kaikki tietysti maksua vastaan.
Ajatus oli mielestäni samalla kertaa älytön ja hauska, joten ratkaisu syntyi nopeasti - meillekin uudet penkit saareen!
Ja olihan siinä jotain urheiluhistoriallisromanttistakin; paikkanumeroiduille istuimille uusi elämä saaressa keskellä Saimaan laajaa vesistöä...
Marraskuun kolmantena päivänä retki Stadikalle työkalut mukana, parin tunnin työllä puuosat irti ja autoon ja kotiin odottamaan kevättä.
Suuren suurta tungosta purkajista ei samalle päivälle kanssani osunut, tosin purkuaikaa oli koko viikko. Ihan koko stadionin penkkien kimpussa porukka ei ollut, lupa oli viedä mukanaan tavaraa vain eteläkaarteesta.
Loppuvuoden ajan penkkien aihiot sitten odottivat kotona varastossa ja pääkoppa työsti jalkojen mallia. Kun ajatus lopulta löytyi, löytyi jalkojen tekijäkin melko vaivattomasti, KS-Metalli Iitin Kausalasta hoiti materiaalin tyylillä valmiiksi juuri ennen uutta vuotta. Sen jälkeen ei ollutkaan muuta kuin kevään odottelua.
Toukokuussa penkkitavara oli lopulta mökkisaaressa ja työmaa tekeillä. Onneksi työllä on tapana tekijäänsä opettaa, niin tälläkin kertaa, vaikka välillä meinasi usko loppua.
Toisaalla tämän blogin kuvissa esiintyvät vauhtiveijarit, bostoninterrierit , luonnollisesti auttoivat työssä parhaan kykynsä mukaan.
Kahdella eri reissulla toukokuussa homma sitten saatiin lopulta finaaliin. Paikat numerot 826-829 saivat uudet jalat ja uuden puunsuojan - ja sen paljon puhutun uuden elämän.
