tiistai 3. syyskuuta 2019

Uusi koira valloitti saaremme ja sen asukkaat

Pilkku-Iines, Inkkukinkku - siis Iines. Tyttäremme Titan ja hänen avomiehensä Tonin uusi perheenjäsen pääsi tutustumaan saarielämään ensimmäisen kerran noin neljän kuukauden ikäisenä kesän lopulla.

Omat aikuiset bostontyttökoiramme jätimme tällä kertaa kotiin, jotta dalmatialaisen pennulla olisi hyvä kokemus rauhassa tutustua uuteen ympäristöön. Mahdollista on, että muutoin jokin toinen nelijalkainen olisi saattanut ryhtyä jonkin sortin rajavartijaksi ja estää toisen seikkailumieltymysten toteutumisen.

Iines osoittautui mainioksi saarikoiraksi, joka pärjäsi hienosti myös venematkoilla.

Mutta kaikkein jännintä oli tutkia saaren rantoja.


                              Tämäkös se on se soutuvene?


 Tää varmaan toimii jotenkin näin...?

Oho! Ei sittenkään, höh!

Hei, mitäs tuolla tapahtuu? 

 No ainakin vesi aaltoilee kivasti. Ja hienot maisemat.


Parasta silti vähän levätä rannalla välillä.



maanantai 2. syyskuuta 2019

Kesän lintuhavaintoja saarimökiltä, vähän harvinaisempiakin kavereita tällä kertaa liikkeellä

Saarimökillä Puumalassa Saimaalla erinäiset (vesi)linnut kuten isokoskelot, kanadanhanhet, ja tietysti lokit, ovat jokakeväisiä ja -kesäisiä tuttuja. 

Samaan näkyvään joukkoon kuuluvat tietysti myös pöntöissä pesivät tintit ja kirjosiepot. Ääntelyn perusteella havaintoja on paljon isommastakin joukosta visertäjiä, lirkuttelijoita, kaakattajia, viheltelijöitä ja mitä niitä onkaan.

Tässä muutama kohtaaminen kesältä 2019.

Ensimmäiset kolme kuvaa ovat härkälintukaksikosta, jotka päivystivät pitkin kesää Puumalan kirkonkylän venesatamassa, Veeran laituripaikkojen läheisyydessä. On niitä tosin saaremmekin rannoilla nähty. Vilkas venepaikkaliikenne ei näyttänyt häiritsevän lintuja juuri lainkaan.





Tätä kaveria kuulee useammin kuin näkee. Sen verran iso se on, että syrjäsilmälläkin oli helppo havaita mökin ikkunasta (jonka läpi kuvat otettu), että jokin uusi tuttavyys näyttäytyy. Käkihän se siinä.




Tämäkin vierailija uiskenteli pitkin loppukesää kirkonkylällä, tässä samoissa vesissä kuin alussa esitelty härkälintu. Muutamien hakujen perusteella oli tyydyttävä siihen, että ihan perussorsa se on - tavallaan. Kyseessä on sorsa, jota tavataan pääsääntöisesti vain pienehköllä alueella Kööpenhaminassa Tanskassa. Suomessakin tätä on havaittu aika ajoin. Mitä ilmeisemmin se eroaa vain väritykseltään meikäläisistä, muuten sama lintu. Uskoisiko tuon? Hyvin tuntui meidän "tavallisten" sorsien seurassa viihtyvän, välillä myös Puumalan sataman Norppapuiston pienessä vesialtaassa.