perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesäkuun viimeinen auringonnousu. 4.04 - 4.27 am

Jostain kumman syystä havahduin kesäkuun viimeisen päivän aamuna mökillä hereille pian puoli neljän jälkeen aamulla.

Valoa oli tarjolla epäilemättä yön lievän hämäryyden jälkeen sen verran lisää, että siinä lienee syy.

Hetken aikaa piti harkita jaksaisiko nousta ylös katsomaan miten auringonnousu kehittyy. Pian muistui mieleen, että nyt eletään juhannuksen jälkeistä aikaa - kohta jo heinäkuuta. Vielä olisi yksi mahdollisuus seurata auringon nousua kesäkuussa, tämän vuoden puolella.

Valon lisääntymistä on jännää seurata minuutti minuutilta. Omasta saarestamme katsoen näytti siltä kuin aurinko olisi yrittänyt noudatella vastapäisen Korkiasaaren puiden latvojen tasaa Puumalan Lehmäinselällä.

Vaikka kesän varhaisaamun valo välillä näyttikin aivan päivänvalolta, en halunnut jäädä odottamaan sitä, että aurinko tulee kokonaan saaren takaa näkyviin.

Halusin jättää itselleni muistijäljen nimenomaan siitä valosta, jota näkee vain varhain aamulla. Päivänvaloa ehtii kyllä nähdä muulloinkin.








tiistai 27. kesäkuuta 2017

Vanha Siikakosken silta Sulkavalla

Kun tarkkaan katsoo niin tämä silta löytyy pusikosta aivan tien varresta Puumalan ja Sulkavan väliltä Etelä-Savosta. Paikka on Siikakoski, tien numero 434 varrella, Puumalasta päin ajettaessa hieman ennen risteystä, josta käännytään Juvan suuntaan.

Noin kilometrin päässä tältä paikalta, Juvan suuntaan, sijaitsee Sairalanmäki, jossa on käymisen arvoinen Kustaan sotien aikainen sotilashautausmaa 1700-luvun lopulta.

Kävin tällä paikalla heti juhannuksen jälkeen kesällä 2017. Sillalta pystyy hahmottamaan myös ikivanhan tieuran. Jos tuolla aikoo kävellä, niin kannattaa olla tarkkana, koska kasvillisuuden seasta ei kunnolla näe sillan päällä olevia monttuja ja maassa olevia pieniä reikiä, joita joku saattaisi pieniksi sortumiksikin kutsua.

Satunnainen retkuilija -verkkosivusto sekä muun muassa Sulkavan kunnan verkkosivujen listaus nähtävyyksistä kertovat lisää taustaa lähimaastoista.

Silta kuvattuna nykyisen tien suunnasta.







                                  Tämä kuva sillan päältä, vanhaa tieuraa Puumalan suuntaan.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Hiljainen kansa

Kesäkuun puolivälissä 2017 varhain aamulla Hiljainen kansa oli todella hiljainen. Viitostiellä ei ollut pahemmin liikennettä, eikä kesäkahvilakaan ollut auki - ainakaan vielä aamukuuden jälkeen.

Siinä me hiljaisina toisiamme tuijotimme. Tai ainakin tuli sellainen olo, että hekin tuijottivat.

Nämä turvepäiksikin kutsutut hahmot päivystävät kolmisenkymmentä kilometriä Suomussalmen keskustasta pohjoiseen aivan viitostien varressa. Nykyisellä paikallaan ne ovat olleet vuodesta 1994. Kansa on taiteilija Reijo Kelan käsialaa.

Ollakseen niin hiljaisia, hyvin ne onnistuvat huutamaan ohikulkijan pysähtymään.

Hiljaisesta kansasta lisää Suomussalmen kunnan matkailun verkkosivuilla.








maanantai 19. kesäkuuta 2017

Käyttämätön junarata ja vanha rajatolppa kuntien rajalla

Näissä maisemissa tuli usein lapsena liikuttua paljonkin, kun kesä- ja joululomilla pääsin viettämään aikaa Taivalkosken mummolassa.

Kuvien esimerkit kertovat omaa kieltään siitä, miten pohjoisessa kylät ovat hiljenneet. Jos joku joskus sattuukin seudulla liikkumaan, niin ei sen nyt niin väliä ovatko tienviitat ihan täysin kohdallaan tai mihin suuntaan vanhanmalliset kunnanrajoja osoittavat kyltit ovat vinksallaan. Pääsehän sitä perille muutenkin.

Tämä rautatie ei ole junaa nähnyt enää vuosikausiin.
Ratakuvat Taivalkosken Metsäkylästä, läheltä Korvuan asemaa.
Kunnanrajan kyltti tienviitan osoittamalta tieltä, Metsäkylän suunnasta kohti itää ja Viitostietä ajettaessa. 
Kaikki kuvattu kesäkuun puolivälissä 2017.

Metsäkylän tasoristeyksestä Korvuan aseman suuntaan eli etelään.

Tasoristeyksestä pohjoiseen.

Tasoristeyksestä Korvuan aseman suuntaan.


maanantai 12. kesäkuuta 2017

Dublin, Ireland - once again

Täällä jälleen.

Edellisen visiitin yhteydessä taisinkin jo mainita, itseni toistamisen uhallakin, että Irlantiin on pakko päästä yhä uudestaan - tai ainakin jotain sen suuntaista.

Kesäkuun alkupäivinä saarivierailusta tuli jälleen totta. Majoituksena jälleen mainio Sandymount Hotel. Kulkuyhteydet kun toimivat, niin eipä syytä vaihtaa.

Sandymountin alueen lisäksi tällä kertaa erityisenä mielenkiinnon kohteena kalastajakylä Howth runsaan puolen tunnin junamatkan päässä Dublinista sekä samalla retkellä yhdellä junanvaihdolla saavutettu Malahide ja sen linna sekä linnan kasvitieteellinen puutarha.

Dublin on nyt käyty aistimassa keväällä ja alkukesällä, seuraavaksi suunnitteluun taas uusi vierailu ja uusi vuodenaika. 
Tai no,  oikeastaan kaikki käy.


Howth

The Boats Of Howth

The Lighthouse

Ireland's Eye

 Malahide Castle

Something to say?

The Gardens

The Gardens

The Gardens

The Gardens

The Gardens

Old Abbey At Malahide Castle