Toukokuun puolenvälin molemmin puolin pääsi Saimaallakin seuraamaan lintujen arktista kevätmuuttoa.
Mökillä on vuosien varrella tullut oleiltua aiemminkin niihin aikoihin, kun arktikamuutto on ollut meneillään, mutta tässä laajuudessa ei ole tullut vastaavaa nähdyksi. Ilmeisesti tuulet olivat sen verran suotuisat, että muuttajia riitti tavanomaisia reittejä lännemmäksikin.
Luonnollisestihan kuitenkin kävi myös niin, että kamera ei ollut läheskään kaikissa ohi- tai ylilennoissa hollilla, mutta hyvä näinkin. Ilma oli yleensä tyyni ja lämmin, kuten toukokuu lähes koko ajan.
Hanhien muuttoon liittyy se hauska puoli, että lintujen näkemisen lisäksi, lentäjät myös kuulee - paitsi kaakatuksesta, myös siipien viuhunasta, jos tarpeeksi matalalta yli liihottavat.
Näissä kuvissa pääosassa ovat kanadanhanhet.
Lämmin ja tyyni toukokuu tarjosi useita nautinnollisia auringonlaskuja. Nämä lupaukset kesästä pääsi nauttimaan ja tunnelmoimaan Saimaan Lehmäinselällä Puumalassa 12. toukokuuta.
Kaipiaisten asemaan ja lähitienooseen kannattaa tutustua ajatuksella, vaikka ensivaikutelma voi olla rähjäinen ja luotaan työntävä.
Asemanseutu sijaitsee Kouvolassa, vajaat 30 kilometriä kuutostietä Lappeenrannan suuntaan.
Kaipiainen on sikälikin mielenkiintoinen paikka, että 1800-luvun lopulla kylä oli ainakin jollain tasolla ehdolla Savon radan risteysasemaksi - joka sitten perustettiinkin Kouvolaan...
Kaipiaisten asemalla on mielenkiintoinen menneisyys myös Suomessa käytettyihin kellonaikoihin liittyen. Yksi ja sama aika ei aina ole ollut itsestäänselvyys.
Näissä kuvissa pääosassa on asemarakennusta vastapäätä sijaitseva ja osin eristetty, ja varoitettu, vanha vesitornirakennus. Kovin lähelle rakennusta ei sen vuoden 2018 kunnossa kannata enää mennä.
Kannuskosken kylä Luumäen ja Kouvolan rajalla on osa teollisuuden ja tukinuiton historiaa Kaakkois-Suomessa.
Kylän läpi, mutkaisen tien tuntumassa virtaa Väliväylä, joka kuljettaa Saimaan vesiä sekoittumaan Päijänteen vesiin Kymijoessa Kouvolassa.
Toukokuun alussa päätin pistäytyä katsomassa miten kevätvedet virtaavat - ja vieläkö tuolla tohtisi joskus meloa. Edellisestä kerrasta taitaakin olla jo yli 20 vuotta aikaa. No, melontaretki jäi tässä kohtaa vielä hautumaan, mutta houkuttelevalta maisema taas näytti.
Kannuskosken nykyisyydestä vakituisine ja kesäasukkaineen sekä menneestä elämästä kertovat parhaiten nämä kyläyhdistyksen verkkosivut.
